Ellan satumaa

"Juuri nyt olet täydellinen.

2010-06-14T19:25:00.000+03:00

Älä tee itsestäsi vaillinaista. Nyt olet aivan virheetön. Sinun on turha pudistaa päätäsi: tiedät että olet. Äläkä petä itseäsi. Elämää ei hallita tahdolla ja aikomuksilla. Elämässä on kyse hermoista ja säikeistä ja hitaasti valmistuvista soluista, joihin ajatus kätkeytyy ja joissa intohimo uneksii. Voit kuvitella olevasi turvassa ja luulla itseäsi vahvaksi. Mutta huoneen tai aamutaivaan valaistuksen satunnainen muutos, tietty parfyymi jota joskus rakastit ja joka nyt kantaa hienovaraisia muistoja, säe unohtuneesta runosta johon yhtäkkiä taas törmäsit, kadenssi musiikkikappaleesta jota olit lakannut soittamasta - usko minua, että tällaisista asioista elämä on kiinni."

- Oscar Wilde

Terveisiä Hugo Simbergille

2010-06-13T20:38:00.001+03:00

Pekka Vuoren ihana, i h a n a teos säväytti minut. ♥

Koska sadepäivä on lomapäivä, olen saanut nauttia jo parina päivänä hitaista aamuista. Ja hitaista päivistä.

En enää muista, miksi ja mistä lähtien olen käyttänyt tällaisista täydellisistä rauhaisista päivistä nimeä molluntai. Molluntaihin kuuluu olennaisesti kiireettömyys ja mukavien asioiden tekeminen. Molluntai on kuitenkin harvinainen päivä, ei mikä tahansa sunnuntai. Molluntaita ei voi suunnitella, sen olemassaolon huomaa vasta jälkikäteen.

Tänään, molluntaina, olen lukenut Oscar Wildeä (Dorian Grayn muotokuvaa), leiponut maailman parhaita pikkuleipiä, juonut Reilun Kaupan vihreää teetä, kuunnellut äidin omistamalta Chisun levyltä Yksinäisen keijun tarinaa ja loikoillut vaan.

Torielämää

2010-06-09T21:02:00.001+03:00

Lakkujen atailu (mietin oikeasti hetken, että mitä outoa tossa sanaparissa on...) ja M:n yo-hässäkkä on jo takana päin. Olen jo ehtinyt olla muutaman päivän töissä tutulla torilla Turussa. Ihanaa, kun tunnistaa ihmisten naamoja, vaikkei nimiä tiedäkään. Ihanat, myrtsit turkulaiset. ♥ Tuntuu kodilta.

Kesän ekat kirsikat! ... ja eka työtapaturma...

Mikä löytö!

2010-05-24T12:10:00.000+03:00

Harmittaa niin kameran unohtuminen Tampereelle. Näen mielessäni ne ihanat kuvat, jotka olisin saanut napattua. Utuiset maaseutukuvat, iloiset jokirantahengailut, kesän eka jäätelötötterö, sillan kaiteella kävelevä kissa... Edeltävät helteiset lomaviikot vaihtuivat harmaaseen opiskeluun, onkohan näillä jokin yhteys?

Tätä katsellessa on kyllä pakko kysyä, että mikä kesä?!

M on muuten just nyt ekassa pääsykokeessa, JAIKS. Onnetetaan sitä!

En muista, milloin olisin viimeksi tehnyt kunnon löydön. Siis sellaisen, joka saa hihkumaan ja tanssimaan kaupassa. Pari päivää sitten napsahti Kodin 1:n hyllyjen välissä.

Siis IHANAA!!! Ameriikan mitat eli cupsit ovat olleet hankintalistalla jo jonkin aikaa! Ja en olisi voinut uskoa, että näin suloisia olisi edes olemassa! Nyt äkkiä leipomaan. :)

zZz

2010-05-12T19:28:00.000+03:00

Avoimien ovien päivän ja parin tentin jälkeen mulla alkoi KESÄLOMA! Tulin Turkuun ja kamaa oli niin hurjan paljon, että jätin läppärini pariksi viikoksi yksikseen kotiin, on jo ikävä! Unohdin myös kamerani sinne, joten täällä blogin puolella on jonkin aikaa hiljaista.

Avoimien ovien päivässä oli kiva huomata, että moni oli oikeasti jo vakavasti pohtinut opiskelujaan - itse vasta abivuonna arvoin vaihtoehtoja... Hahaa, eksyi käsi tonne karkkikipon puolelle jokusen kerran. Jouduin muuten johonkin radiohaastatteluunkin! Oli aika karmaiseva kokemus. Puhua pälpätän kyllä melkoisella tahdilla, mutta en juurikaan harkitse sanojani etukäteen. :D Enpä edes muista, mitä tuli sanottua.

Ai niin, tässäpä näkyy ulkonäössäni tapahtunut muutos - blondeihin hiuksiin on saanut totutella, mutta nyt en enää kauhistu peilikuvaa. Tykkäilen!

Ovara on vikelä eläin

2010-05-07T12:50:00.003+03:00

Oon törmännyt naapurustossa todella pelottaviin tappajaoraviin, joilla oli selvästi pahat mielessään, mutta tämä yksilö oli varsin kesy.

One day I'll fly away

2010-04-28T11:12:00.004+03:00

Yleensä täältä korkeuksista näkee vain lentokoneita, mutta Islannin posahduksen jälkeen taidettiin siirtyä hienompiin tapoihin kulkea yläilmoissa.

Tänään tiedossa ilmaisten subien ja siman metsästystä, pelottavaa hemmottelua ja työelämäpäivä!

It's thoughts like this that catch my troubled head when you're away when I am missing you to death

2010-04-21T13:45:00.003+03:00

Palautettava

2010-04-20T14:54:00.000+03:00

Jee! Veronpalautuksia putkahti tänään postilaatikkoon! Hiemanko säikäyttää se inhottava sanamuoto: "palautettava" (X summa rahaa). Tulee ensin olo, että apua apua ei mulla oo tommosia rahoja, ennen kuin ymmärtää, että palautettava minulle. Hurraa! Ostin mukavan sormuksen ja minulla oli kerrankin ihana myyjä! Tulee heti iloiselle mielelle, kun se kassakoneen takana oleva ihmishenkilö hymyilee ja juttelee, eikä vain hajamielisenä tunge vaihtorahoja käteen. En muuten ymmärrä sellaisia kassoja, jotka antavat kuitin alimmaisena, sitten samaan käteen kolikot ja lopuksi päälle vielä setelit. Uskomatonta. Uskomattoman hankalaa lajitella sellaista kasaa ilman että käyvät lattian kautta.

Maailman ihanin tyttö

2010-04-19T17:36:00.000+03:00

Unohduin taas katselemaan yo-lahjaksi saatua Miina Savolaisen Maailman ihanin tyttö -valokuvakirjaa. Se on tosissaan maailman ihanin. Monet ovat varmaankin törmänneet mediassa kyseiseen kirjaan, mutta harvemmat siihen ovat paremmin tutustuneet. Miina Savolainen on kuvannut lastenkodissa kasvaneita tyttöjä upeissa luontomaisemissa. "Tämä kirja on kasvutarina näkyväksi tulemisesta."

Sattumia ja piipitystä

2010-04-18T19:25:00.002+03:00

Olen ollut tällä viikolla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ranskan kurssin viimeisellä tunnilla saatiin sampanjaa ja suklaata - meidän ihana ope jää eläkkeelle. Olen lukenut yläasteen aikana muutaman ranskan kurssin, mutta kaipailin kertausta. Luulin, että alkeiskurssilla harjoiteltaisiin kellon kysymistä ja käytännön tilanteissa selviytymistä. No, osaan nyt sanoa: Les petits oiseaux chantent joyeusement dans les arbres au soleil. Elikkäs pikkulinnut laulavat iloisesti aurinkoisissa puissa. :D Ei ehkä hyödyllisintä tietoa, silloin kun on tilaamassa kahvia Pariisissa. (Tai Montpellierissä. Oletteko katsoneet YLE Teeman Talo Ranskassa -kisaa? Tykkään!) Tykästyin kovasti meidän ranskalaisen open ihanaan suomen kielen ääntämykseen ja hauskoihin ilmaisuihin. "Small talks" on kurssin jälkeen hallussa ja joskus "kaikki on alasylöisin kun sataa lunta niin aivot ei toimi". ♥

Viikolla sattui muitakin kivoja juttuja. Yliopistolla osallistuin ongintaan. Tuli ihanat ala-aste -fiilikset! Lakanan takaa koriini ui pinkki huulirasva, kynä ja Dumle-tikkari. Käveleskelin M:n kanssa bussia odotellessa, ja aloin ihmettelemään, kun niin monilla oli jäätelötuutti kädessään. Silmät kirkastuivat, kun huomasin parin metrin päässä tytöt, jotka jakoi Tuttifrutti-laku-tuutteja, joita olinkin jo halunnut päästä maistamaan! "Te näytätte just siltä, et teille ainakin maistuu jäätelö." Pakko sanoa, että ei kyllä ollut edes hyvää. :D En muutenkaan tykkää tuuteista, tai siis siitä vohvelista. Mehujäät ja itsetehdyt jäätelöt on herkumpia.

Paistelin tänään superhyvää lohta pannulla ja samalla sain vähän liikuntaa. Meillä on yliherkkä palovaroitin + meillä ei ole ikkunaa keittiössä (vihaan sitä, keittiössä PITÄISI ehdottomasti olla ikkuna) = piip piip piip piip piip piip piip! Oon vielä niin lyhyt, etten yletä tuolin avullakaan kattoon irrottamaan pattereita kyseisestä hermoraastimesta. Yleensä mainospinkan kanssa heiluminen ja hyppiminen eteisessä auttaa. Ehdin viemään lehtiroskat, joten tänään apuun tuli leikkuulauta. Hypin tänään raivoisasti leikkuulautaa leyhytellen seitsemäntoista (17) kertaa!!!

Kävelyllä hullu mies pyöräili vastaan, vilkutteli rakennuksille ja ilmaan, ja huuteli: "Hei herra vitamiini!" Tää Hervanta on yksi iso avohoitokeskus. :D

Hyvää sunnuntain loppua kaikille.

Typeryyksiä luennolla

2010-04-13T20:19:00.001+03:00

Kirjoitan aina luennoilla kynä sauhuten muistiinpanoja, muuten en osaa keskittyä ollenkaan. Tänään muistiinpanoihini eksyi itse käsitellystä asiasta poiketen muutama kummallisuus ja rasittava asia:

1) Miksi käytetään "l." -lyhennystä? Lyhennystä? Kenen mielestä "eli" on tarpeeksi pitkä sana lyhennettäväksi? Muistan, kun pienenä partiossa joku teki muistiinpanoja (sanotaan nyt vaikka suunnistamisesta) ja koska oli niin kovin väsynyt, kirjoitti joka sanan 2-3 ensimmäistä kirjainta? Tällaisetko ihmiset keksivät näitä l. -sääntöjä? Sotken sen sitä paitsi aina 1:seen.

2) Psykologian perusopinnot suoritetaan monen yliopiston yhteistyönä virtuaaliluentoina. Tämä käytäntö on ollut voimassa jo ties kuinka monta vuotta. Luentoja on kaksi kertaa viikossa. Jotenkin sitä luulisi, että tällaisella kokemuksella kaikki hoituisi suit sait ilman ongelmia. Mutta eipä tietenkään, tietotekniikka krakaa aina. Usein yhteys katkeilee ja saadaan tuijotella luennoitsijan jämähtynyttä irvistystä. Tänään hävisi sekä mies että muistiinpanot kun luokka päätti lopettaa yhteyden. Yhtäkkiä alkoi hienot valkokangastaulut (no mitä ne nyt on nimeltään?) kelautumaan sisään. Loistavaa. Tietotekniikka ei korvaa ihmistä!

3) Miksi psykologian opinnot ainakin näin alussa käsittelee niin paljon vanhoja kulahtaneita teorioita? Freud sitä, Freud tätä. Id, libido, alitajunta, oidipus-kompleksi, fallinen vaihe! Jos sanotaan "psykologia", suurimmalle osalle ihmisistä tulee ensimmäisenä mieleen Freud. Kuitenkin kaikki vähänkään perehtyneet tietävät, ettei Freud ole millään tavalla hyvä esimerkki nykypsykologiasta. Freudin teorioille ei sitä paitsi ole löydetty kovinkaan merkittävää tukea. Psykoanalyysi-jauhanta vaan lisää väärinkäsityksiä ja epäluuloja psykologiaan liittyen.

4) On ihanaa, että tieteen parissa ei ole juurikaan väliä, mitkä kielet hallitsee. On nimittäin helppoa yhdistää esimerkiksi hieno englannin kielen sana descriptive kauniiseen suomen kielen sanaan deskriptiivinen. Anteeksi nyt vain, mutta eikö kuvaileva olisi parempi käännös? Suomen kieli häviää! Apua!

5) Tietääkö kukaan, mitä dorsaalirata ja ventraalirata oikeasti tarkoittavat?! Aivot on muutenkin sen verran vaikeaselkoinen juttu, että voisiko aivojen osien nimeäminen olla selkeämpää? Kun soppaan sekoitetaan lisäksi näitä edellisessä kohdassa tuomitsemiani huonoja suomennoksia, ei ihmekään, että aivojen ymmärtämisessä ollaan vielä melko alussa. Komissuraaliradat, limbinen korteksi, basaaligangliot, globus pallidus, putamen, amygdala, käpylisäke ja herra ties mitkä ventrikkelit... NO HUH HUH, sanonpa vaan.

Tulipas melko pitkä ja kuvaton mielipidepaasaus. :D Toivottavasti jaksatte lukea!

Tuulen varjo

2010-04-12T15:33:00.000+03:00

Luen paljon ja montaa kirjaa kerrallaan. Keskimäärin minulla on viisi tarinaa kesken. Ai miksi näin? Koska joskus tulee himo lukea fantasiaa, ja toisinaan hetki on otollinen tiedekirjallisuudelle. Minun on saatava avata runokirja sillä hetkellä kun haluan - vaikka se dekkari olisikin vielä avoinna yöpöydällä... Kirjan tyypistä riippuen luen joko vain parisen sivua tai jopa monta tuntia yhteen menoon. Tästä ehkä hieman epätavallisesta lukutyylistäni johtuen törmään the endeihin hitaalla tahdilla.

Olen joutunut kuumeilusta johtuen katselemaan aurinkoa ikkunalasien tunkkaisemmalta puolelta. Peiton alle majautuessani käsiini eksyi Carlos Ruiz Zafónin Tuulen varjo. Takakannen ylistyksissä sanottiin, että "jos lukisin vuodessa vain yhden kirjan, lukisin tämän". Ja pakko yhtyä tuohon! Voi että mikä kirja! Tässä oli vähän kaikkea: rakkaustarinaa, dekkaria ja ennen muuta loistavia henkilöhahmoja. Harvemmin kirja saa nauramaan ääneen, mutta kirjassa lauotut "suuret elämän totuudet" olivat hulvattomia! Lukekaa tämä!

Pitääkin lainata serkulta Zafónin uudempi teos, Enkelipeli (, jota siellä kylässä ollessani ehdin lukea 84 sivua. En käytä enää kirjanmerkkejä, ei sivunumeroiden muistaminen niin vaikeaa ole!).

Nyt palaan Psykiatrian pariin. Tiedättekö, mikä on frotteurismi? Minäpä opin juuri; se on kihnuttamishäiriö, eli halu kosketella tuntemattomia. Ahahahah, opiskelu voi olla ihan hauskaakin. :D

All the small things

2010-04-06T18:13:00.004+03:00

Pennies for Paris ♥

Daysta aikoinaan ostettu gorilla-kukkaro etsii vielä sisältöään.

Moumou-designin ihanuus toimii kännykkäpussina.

Tämä taskupeili on ainoita ostoksiani Thaimaasta.

Lemppariesine! ♥ "Salaisuusrasian" on tehnyt Milla Karppinen ja se löytyi Brinkkalan outolinnusta.

Lahjaksi saatu korkki, jotta muistan sekä apinoida että olla fiksusti.

Sanoin pienenä taskumattia "mattipulloksi" ja sainkin "Ellan mattipullon" vuosi sitten synttärilahjaksi.

Yläasteella tekemäni led-avaimenperä, joka on jo hieman kulunut. Mutta toimii edelleen!

Minulla on monia keskeneräisiä päiväkirjoja - tässä kauneimmat. ♥

Astetta ihanampi kurkkupastillirasia. ♥

Hyvää pääsijäistä!

2010-04-05T21:39:00.003+03:00

Skannailin vanhoja valokuvia ja piirrustuksiani monen monta tuntia. Löytyi sekä söpöyksiä että purevaa huumoria - niistä myöhemmin lisää!

Parhautta oli tämä 5-vuotiaana raapustamani lappu: "Marja-lle T. Ella muta isille tämä ei ole muta kuitenkin tämä on Marjalle ja hyvää pääsijäistä ♥"

Ei vissiin ollut käynyt yhtään virpojia, oli meinaan sen verran paljon suklaamunia jäljellä.

ZoZo the Magic Queen

2010-03-31T13:55:00.000+03:00

Minullapa on maailman kaunein seinäkalenteri! ♥ (Tosin, se ei vielä ole seinällä - yritykseni naulan ja vasaran kanssa päätyi onnettomasti seinästä lohjenneen palan takaisin liimaamiseen. Kyllä, minut kannattaa palkata remontoijaksi. En ole koskaan neuvoton, heh heh!)

Ihastuttavat kuvat ovat Gianna Majzlerin eli ZoZo the Magic Queenin käsialaa ja kalenteria painaa Graphique de France. Tämän vuoden osalta kalenterinmetsästys on varmaan jo ohi, mutta kyseiset nimet kannattaa pitää mielessä!

Lavatanssit

2010-03-28T15:09:00.001+03:00

Yo-talolla vilisi kukkamekkoja, rusetteja ja henkseleitä. Lavalla pauhasi loistava humppabändi. Askeleet eivät ehkä menneet opetuksen mukaan, mutta voin puolustella, että miehenä on vaikeampaa tanssia!

Oli muuten superihanaa saada jalkaansa vihdoin korkkarit ja lempparimekko päälle! Nauru raikasi sen verran lujaa, että voisin harkita, josko sitä ensi juhannuksena suuntaisikin lähimpiin lavatansseihin!

There's something I've learned

2010-03-26T21:10:00.001+02:00

Nothing unusual, nothing strange
Close to nothing at all
The same old scenario, the same old rain
And there's no explosions here

Then something unusual, something strange
comes from nothing at all
I saw a spaceship fly by your window
Did you see it disappear?

Amie, come sit on my wall
and read me a srory of old
Tell it like you still believe
that the end of the century
brings a change for you and me

Nothing unusual, nothing's changed
Just a little older, that's all
You know when you've found it
There's something I've learned
'cause you feel it
when they take it away

Then something unusual, something strange
comes from nothing at all
But I'm not a miracle
and you're not a saint
Just another soldier on a road to nowhere

Amie come sit on my wall
and read me the story of O
Tell it like you still believe
that the end of the century
brings a change for you and me

18

2010-03-17T23:28:00.001+02:00

Jaaha, huomenna ois synttärit. Kuluneen vuoden aikana olen...

... lukenut ylioppilaskirjoituksiin.

... viettänyt iloisia iltoja lempibaarissani Papussa.

...lentänyt pienkoneella.

...jättänyt kaupungin vappuhulinat sikseen ja juhlinut syrjempänä hyvässä seurassa. ♥

...saanut vihdoin päähäni "kansallisopiskelulakin" (, pienenä noi viralliset nimet ei oo niin justiinsa).

...työskennellyt torimyyjänä ja vienyt kotiin paljon herkkuja!

...kasvattanut chilejä. Tämä on siis erittäin suuri viherpeukalo-saavutus sellaiselle, joka on onnistunut tappamaan kaktuksen.

...purjehtinut S/Y Kuppiksella.

...reippaillut ihanissa metsissä.

...käynyt festareilla.

...nauttinut Tall Ships' Racesin meritunnelmasta.

...uskaltanut hypätä uuteen sumuiseen elämään, jossa kaikki oli tuntematonta...

...muuttanut omaan asuntooni Tampereelle, tarkemmin sanottuna Hervantaan - kerrostalojen maahan.

...päässyt opiskelmaan psykologiaa Tampereen yliopistoon!!! Super!

...tutustunut joukkoon ihania ihmisiä! ♥

...nauttinut loppukesästä Ruissalossa. ♥

...mökkeillyt ja istunut iltanuotiolla Kintulammella.

...käynyt Hartwall Areenalla Musen keikalla. ♥

...matkustanut rauhalliselle Krabille poikaystäväni kanssa! ♥!

Kaiken kaikkiaan, on ollut aika tapahtumarikasta. Ihana, ihana vuosi!

Käänteentekevä lohi

2010-03-16T16:36:00.000+02:00

Liukastumisia ja venähdyksiä, paperitukoksia printterissä, bussin perässä turhaan juoksemista, unohteluja, väsyä ja hermostumista... ilmiselvät oireilut huonosti nukutusta yöstäni.

Uskon vakaasti hyvään ruokaan ja sitä seuraavaan parempaan mieleen, joten päätin kokkailla uunilohta ja kasviksia:

Lohen kanssa laitoin uuniin sipulilohkoja ja kokonaisia valkosipulinkynsiä, päälle vielä loraus kermaa (225 °C, noin 25 minuuttia).

En ole koskaan tehnyt punajuuresta mitään kotona, ja ainoa mielikuvani tästä juureksesta oli hyvin lasipurkki-etikkaliemi-hyi -painoitteinen. Lähikaupastani löytyi vain kilon pusseja, joten näille pitää keksiä muutakin käyttöä! Tällä kertaa pilkoin punajuuret porkkanan ja perunoiden kanssa ja laitoin uuniin öljy-mausteseoksessa. Kannattaa tehdä lisukkeeksi vielä kermaviilikastike, kruunaa koko ruoan!

Ja todella, ruoan jälkeen olo on ollut täysin erilainen, aamupäivän päänsäryistä ei ole jälkeäkään. Nyt lähden naapuriin ensimmäiseen tulevien tuutoreiden tapaamiseen, jee!

Kipukoukutus

2010-03-15T12:22:00.006+02:00

Olen rakastunut Kipukoukkuun, mutta en ikinä maksaisi kaarevasta vanerinpalasta montaa kymppiä. Siksi päätinkin tehdä sellaisen itse. Käsityötaitoni ovat hieman puutteelliset; en osaa ommella ompelukoneella, ja sekä virkkaus että neulominen ovat minulle hämäriä kädenheilutustaitoja. Mattoja olen sentään kutonut! Se on jotenkin tarpeeksi jykevää toimintaa. Ala-asteella ilmoittauduin ainoana tyttönä puutöihin, ja siitä asti olen pitänyt kovasti kaikenlaisesta näpertämisestä verstaissa sahanpurun keskellä.

Materiaalimetsästyksen aikana eksyin Turunmaan

perinneveneyhdistyksen tiloihin, jossa isäni on puheenjohtajana. Ensi kesänä valmistuva vene näytti aika hienolta! Pääsisipä merelle tuollaisella!

Seuraavaksi suuntasin verstaaseen, jossa kipukoukku vähitellen muodostui. Koukku on sahattu sen alla olevasta erikoisvanerista, jossa oli ihmeellisiä nystyjä. Niiden poishiominen oli yllättävän paljon pitkäjänteisyyttä vaativa homma!

En tyytynyt kipukoukkuuni tällaisena vaan halusin vielä maalata sen pirteämmäksi ja itseni näköisemmäksi. Monta kauppaa koluttuani sain vihdoin kyydin Bauhausiin, josta löytyi haluamani väriset spraymaalit. (Oli muuten viimeinen kerta kun sählään spraymaalien kanssa! Ei ne toimi! Sottaista jälkeä!) Monen kontaktimuovisydämen ja maalikerroksen jälkeen lopputulos näytti tältä...

Sininen väri oli hieman levinnyt sydämien päälle ja sisäinen perfektionistini ärjyi. Mutta eipä tuo haitanne, tulihan siitä kuitenkin erittäin söpö ja mikä tärkeintä - se toimii!

Rentoutumisen ja täyden jääkaapin luvattu maa

2010-03-11T15:02:00.009+02:00

Miten niin olen muka ollut jo viikon kotona?! Aika menee nopeammin, kun ei tarvitse seurata sen kulkua. Tämä viikko on ollut pelkkää akkujen latailua ja herkuttelua, mutta mikäs sen parempaa.

Tuliaisia Vancouverista. Raaskiiko näitä syödäkään? (Raaskii.)

Paahdettuja tomaatteja ja mozzarellaa, valkosipulileipää ja valkkaria, mmm.

Eli tomaatit pilkotaan ja laitetaan oliiviöljyn, valkosipulin, basilikan, suolan ja pippurin kanssa 200-asteiseen uuniin noin 20 minuutiksi. Sekaan vielä mozzarellapalasia niin johan maistuu. Pidän tästä eniten kuumana, mutta jäähdyttyäänkin herkullista!

Kokeilin ensimmäistä kertaa tofua kokkailuissani. Wokki ei oikein onnistunut, en pitänyt yhtään limaisesta koostumuksesta. Olen kyllä syönyt mahtavia pastasalaatteja, joissa tofun rakenne oli täysin erilainen. Mikähän mahtoi mennä vikaan? Jossain ohjeessa mainittiin "kova tofu", käytinköhän jotain "limatofua"? Tästä pitää ottaa selvää!

Ikkunan takana naapurin ulkokissa, joka tulee päivittäin tapaamaan meidän ihanaa Nekoa (aka. Nekoni-Pekoni aka. Neksukka-Paksukka Läski Pikku-Lössykkä). Päivittäiseen rituaaliin kuuluu olennaisena se, että yllä olevan kuvan mukaisen tervehdyksen jälkeen molemmat kissat hyppivät täysillä päin ikkunaa. Pöhköt. ♥

Makeisvaraston täydennys! Nämä ovat lemppareitani, mutta harmittavan harvinaisia Suomessa. Onneksi joskus metsästys tuottaa tulosta. Nuo minivaahtokarkit ovat täydellisiä kaakaossa!

Olen käyttänyt tuntikausia työhakemusten täyttämiseen. Inhoan keksiä, miten ovelasti kehuisin itseäni. Varsinainen vaikeus tulee eteen tosin vasta loppuvaiheessa, eli silloin kun pitäisi valita, minkä postimerkin valitsen kuoreen. (Olen muuten viime vuonna lähettänyt yhden hakemuksen vahingossa ilman postimerkkiä, johan huvitti, kun jälkikäteen tajusin mokani.) Ihanaa, että nykyään on näinkin ihania keijumerkkejä eikä vain niitä kukkia ja Tärkeitä Ihmisiä!

Käytiin eilen M:n kanssa katsomassa Linnateatterissa Valtteri Roihan esittämä Luolamies. M piti parisuhdekomediaa hupaisana, mutta itse en tykästynyt keskustelevaan otteeseen ja muutamassa kauheassa kohdassa meinasinkin lähteä takarivistä huomaamatta ulos. No, olihan siinä muutama ihan oivaltava asia miesten ja naisten eroista. Pariskunnille ihan kivaa, yksin en menisi! Esityksen paras kohtakin oli pieni ajankohtainen sivuläppä, kuului outo ääni ja Roiha siihen: "Mikä tömähti? Putosko Myllysilta?"

Ei-niin-perinteiset talviolympialaiset & Crusis

2010-03-07T20:25:00.010+02:00

Kylmyys on pitänyt minut sisällä vilttien alla ja ulos olen mennyt vain pakosta. Olen viettänyt viime viikot lähes yksinomaan tenttikirjoja lueskellessa ja katsellessa netistä vanhoja tv-suosikkeja. Jumahdin täysin Roswelliin ja Everwoodiin, en muistanut niiden olevan niin hulvattomia! Tuntikausien kököttäminen tietokoneen ääressä kävi kuitenkin selän päälle...

Kun sähköpostista löytyi kutsu talviolympialaisiin, päätin uskaltautua ulos liikkumaan. Olin todella innostunut näistä kisoista, mikä oli sinänsä huvittavaa - en edes pidä urheilusta! Tai no, korjaan, en pidä vakavasta urheilusta. Kaikki sellainen hauska, jossa ei edes huomaa liikkuvansa, on mukavaa. Ja nämä kisat olivat juuri minulle sopivaa hölmöilyä.

Vaikka nämä olympialaiset eivät olleetkaan Vancouverin luokkaa, olympiatuli oli Sorsapuistossakin. Huomatkaa myös sympaattiset siniristiliput.

Lajitkaan eivät olleet niitä perinteisimpiä. Pidin eniten ihmiscurlingista, olin joukkueemme "kivi" eli istuin pulkassa. Jäällä ei pito-ongelmien takia saatu vauhtia, jämähdin alkumetreille, nytkytin pulkkaa eteenpäin, kaaduin ja lopulta vielä viskasin sen lähemmäs keskipistettä. Tätä superhauskaa lajia on ehdottomasti saatava kokeilla uudestaan! Toinen hupaisa laji oli ampumahiihdon sukulaislaji, lumessakahlaus-pallonheitto. Näiden lisäksi päästiin myös laskemaan liukurilla, pyörimään päämme sekaisin ja kyykkäämään. Innostuin talvisista lajeista niin, että kaivoin pitkästä aikaa luistimeni esiin.

Perioditauon alkaessa suuntasin kotikotiin, Turkuun. Kävin katsomassa Köysiteatterilla teatterituttavani opinnäytetyön nimeltään Crusis. Esityksen lempikohdassani kuunneltiin hiljaisuudessa, kun Jeesus poksautteli poppareita mikrossa. Keltaiseen kumipukuun sonnustautunut jumala rikkoi loistavasti perinteisen valkoparta-mielikuvan, ja oli Jeesuksen ohella mielenkiintoisin hahmo. Kaikenkaikkiaan Crusis oli tekijänsä näköinen. Poikkeuksellista tässä oli, etten ole koskaan ennen nähnyt yhtä monta alastonta ihmistä lavalla, enkä koskaan ole aikaisemmin kuullut, että kesken esitystä yleisöstä huudetaan: "Buu! Tylsää! Lopettakaa jo!" Taisivatpa odottaa hieman erilaista showta.

Ihanaa olla kotona.

Om jag hade lite kärlek så var den till dig

2010-03-02T21:00:00.010+02:00

Jaaha, festarit.

Tämän kesän Ruisrockissa houkuttaisi erityisesti Belle & Sebastian, The Sounds, Flogging Molly ja Samuli Putro. Olen kuitenkin saanut kolmena vuotena Ruisrock-kiintiöni täyteen, ehkä loppuelämäksi. Olen kahlannut paperilautasmeressä, hyppinyt sateessa jalkani rakoille, laulanut ja huutanut ääneni käheäksi, väistellyt humalaisia, (puoli)alastomia ihmisiä, toivonut olevani mies - bajamajat, uh!, kulkenut käsi kädessä väentungoksessa ja tullut tallotuksi. Olinpahan kerran vesirokossa ja 39 asteen kuumeessakin siellä riehumassa. Eiköhän näissä ole tarpeeksi.

Maasta löydetty hätäratkaisu sadetta vastaan - ei kommentteja, kiitos. :''D

Tänä vuonna kiinnostaisi hieman pienemmän skaalan festarit, nimittäin Hämeenlinnassa 23.-24.7. järjestettävä Wanaja Festival. Esiintyjistä ei kiinnosta kuin yksi, heh, mutta se olisikin yksi ikisuosikeistani - Kent! Viime vuonna ilmestynyt Röd-albumi = ♥

Through the looking glass

2010-02-26T14:43:00.005+02:00

The Imaginarium of Doctor Parnassus oli, hmm, kummallinen. Ihmettelin aikaisemmin, miksi kyseistä leffaa on niin kovin niukasti mainostettu - mutta eihän tuossa ollut oikein mainostettavaa. Oli aika ilmeistä, että kun yksi tärkeimmistä näyttelijöistä kuolee kesken kuvauksia, absurdi elokuva ei voi muuttua ainakaan juoneltaan selkeämmäksi. Olisin kaivannut enemmän mielikuvitusmaisemia, koska ne olivat elokuvan parasta antia. Onneksi ihana Lily Cole väritti tylsempiä kohtauksia.

(kuvat: Finnkino)

Jos Parnassuksen peilin takaa löytyvä mielikuvitusmaa ei riittänytkään minulle, uskon, että 12.3. ensi-iltaan tuleva Tim Burtonin Alice in Wonderland täyttää kaikki vaatimukseni sopivan hullusta elokuvasta. Katsokaa vaikka tätä julistetta! Voisin tapetoida seinäni tuolla.

Burton & Depp -kaksikon aikaisemmatkin elokuvat ovat kovasti makuuni. Edward Scissorhands on klassikko ja ihastuin ikihyviksi Corpse Briden synkkään romantiikkaan.

The Imaginarium of Doctor Parnassus didn't live up to my expectations. I wanted to see more those beautiful imaginary worlds! I got through all the boring parts thanks to lovely Lily Cole. ♥ Tim Burton's Alice in Wonderland will hopefully satisfy my craving for absurdism, I can't wait to go down the rabbit hole.

Suddenly nothing brings me down

2010-02-23T14:38:00.001+02:00

Kun tänään heräsin epäinhimilliseen aikaan herätyskelloni ulvontaan, kamppailin tunnollisuuttani vastaan - ja voitin! Aamuluennon väliin jättämisen seurauksena voin todeta, että tunnin lisäunet ja niiden mukana tulleet tarmokkuus ja iloisuus ovat huomattavasti tärkeämpiä asioita kuin kyky taivuttaa ranskan dormir-verbi kaikissa muodoissaan.

En juuri koskaan tee tarkkoja suunnitelmia tulevista tapahtumista, vaan toimin spontaanisti päähänpistojen mukaan. (Tosin opiskeluasioissa elän kurinalaisesti kalenterimerkintöjeni mukaan.) En halua tietää etukäteen, mitä ilta tulee sisältämään. Tänään olisin luultavasti lueskellut postilaatikkoon tipahtanutta Trendin näytenumeroa, mutta poikaystäväni keksikin ihan ex tempore hypätä seuraavaan Turusta Tampereelle lähtevään junaan, jee! ♥ Mennään illalla katsomaan The Imaginarium of Doctor Parnassus, josta minulla on suuret odotukset. Onko muuten järkeä varata liput täysin tyhjään saliin?!

Ulkona on pakastinsää ja luulisi, että sitä kaipaa vain lämpöisiä asioita. Juhlistin kuitenkin superhyvää päivääni superhyvällä pakastinherkulla, nam nam. (Huomatkaa, miten Puffet ja seinä ovat sävy sävyyn, hienoa eikö.)

Perus-Ella feat. Alter ego Ronja

2010-02-22T11:49:00.003+02:00

Pakenin viikonlopun tenttikirja-ahdistusta kaupungille. Sonia Rykielin mallisto ei niinkään innostanut, mutta Hennesiltä löytyi muuta mukavaa: raitapaita ja alerekin viimeinen hame!

En pidä pitkistä kynsistä, enkä ole juuri koskaan kiinnittänyt huomiota omiin tynkiini. Olen diagnosoinut itselleni "kahvikuppisyndrooman" - käteni tärisevät aina enemmän tai vähemmän. Useimmiten enemmän. Siksi olen karttanut kynsilakat kaukaa, muutamat kokeilut ovat päättyneet melkoisiin katastrofeihin. Nyt uskaltauduin ostamaan Mavalan Reno-nudelakan. Joskos sitä voisi edes yrittää pitää huolta kynsistään!

Perusvaatteista vähän rajumpaan... Harrastan kirpputoreilla käymistä melko epäsäännöllisesti, mutta joskus jaksan kahlata läpi (usein ylihinnoiteltuja!) rääsykasoja löytääkseni juuri sen ihanan! Ja tällä kertaa oli matkassa superonni! Rakastan korsetteja ja kaapistani löytyvä on valitettavasti ja auttamattomasti liian suuri. (En silti haluaisi luopua siitä, se kun on niin kaunis! Mutta... nyt se on myynnissä täällä.) Siksi hypin onnesta, kun iskin silmäni tähän:

Hintaa oli vain 20€! Sinänsä kallis yksittäinen kirpputoriostos, mutta tämähän on korsetti, vielä hyväkuntoinen ja tukeva! Aluksi meinasin ratkoa nuo punaiset röyhelöhärpäkkeet pois, mutta aikani katseltuani huomasin pitäväni niistäkin hurjan paljon! Nyt äkkiä joku hienompi tilaisuus, kiitos! Kutsuja otetaan vastaan, heh.

Sanokaa Tikka Masala kun haluatte hyvää

2010-02-20T21:40:00.002+02:00

Olen aina ennen Tikka Masalaa kokkaillessani kaatanut kastikkeen suoraan purkista pannulle, mutta tällä kertaa halusin tehdä kastikkeen alusta asti ihan itse. Sen verran hyvää oli, että taidan jatkossa unohtaa valmiit kastikepurkit kaupan hyllylle.

Tikka Masala (3:lle nälkäiselle)

450 g broilerisuikaleita
500g paseerattua tomaattia
2 rkl inkiväärimurskaa
4 valkosipulinkynttä murskattuna
1,5 rkl hunajaa
1tl chilijauhetta
1 rkl sitruunamehua
2,5 dl kermaa

♥ Ruskista broileri.
♥ Laita kaikki muut ainekset kattilaan ja keittele hiljaisella lämmöllä 20 min.
♥ Lisää broileri kastikkeeseen ja anna hautua 5 min.
♥ Tarjoile jasmiiniriisin kera. Nam!

Pidän hurjasti tulisesta ruoasta, joten lisäilin tähänkin reilulla kädellä Santa Marian India Tandoori -mausteseosta, cayennepippuria ja Tabascoa.

Tuo Tabasco-pullo on ostettu kaksi viikkoa sitten, krhm. Epäilen vahvasti, että makunystyräni ovat rappeutuneet - tarvitsen nimittäin melko jykeviä makuja, että tuntuu missään. Kasvatin itsekin chilejä, mutta talven tultua ja auringon kadottua lämpimämmille leveyspiireille, kasviystäväni heittivät henkensä.

Jälkiruoaksi lempihedelmääni, ananasta! Purkkiananas puistattaa, mutta tuore sellainen lähtee aina tarjouspäivinä kotiin.

One Heavy February

2010-02-16T15:54:00.017+02:00

Hoi!

Tätä blogia kirjoittaa Ella, joka pitää eniten auringonkukista,
joka hymyilee vastaantulijoille,
joka ei (vielä) osaa kokata muuta kuin erittäin chilipitoista ruokaa,

joka kaipaa teatterin hajua,
jolla on keskimäärin seitsemän kirjaa kesken,
ja joka etsii ja löytääkin arkipäivien keskeltä
ihmeellisiä asioita.

Hello!
I love sunflowers, spicy food and the smell of theatres. You can see me smiling at strangers and reading a book in a park. Life is full of surprises and I try to keep my eyes open. Welcome to my wonderland!